5 paljastusta Instagram-kuvieni takaa

Monta kertaa on tullut naurettua sille, että tietäisivätpä ihmiset mitä kuvieni takana todella tapahtuu ja millaisia ongelmia joudumme kuvaushetkinä aina ratkomaan. Joskus mikään ei mene niin kuin on ajatullut tai suunnitellut, ja välillä taas kuvat syntyvät sattuman tulokseana. Nyt pääsettekin kurkistamaan kulissien taakse seuraavien viiden paljastuksen myötä, joita kuvaa katsoessa ei tulisi edes mieleen.

1. Huvittavin kuvauskokemus

Olin kuvitellut kuvanoton mielessäni taas helpommaksi mitä se todellisuudessa oli - käsieni asento meni koko ajan aivan pieleen, joten lopulta ystäväni kameran takaa asetteli käteni ennen kuin menin suihkun alle. Tämä taas tuotti sen ongelman, etten pystynyt painamaan suihkun napista - niimpä jouduin jalalla taiteilemaan suihkun auki, käsiä samalla pitäen kyseisessä asennossa 😂 Suihkun allakaan en pystynyt olemaan kuin muutaman sekunnin, joten koko näky on varmasti ollut silminnäkijöille huvittavaa seurattavaa. Saatiin kuitenkin lopulta tämä yksi ainoa ruutu onnistumaan!

2. Fobian äärellä

Ehdottomasti kuumottavin kuvaushetkeni. Ampiaspelkoni voisi varmaan jo luokitella fobiaksi, mutta onnistuin uhmaamaan sitä hienon kuvan toivossa. Näytän rauhalliselta, mutta oikeasti sykkeeni oli varmaan tuhat ja aina välillä juoksin pellon reunalta kiljuen pois, kun kuulin ampiaisen surinaa. Eikä tuo paikkakaan nyt niin hieno ollut kuin kuvasta voisi ajatella. Keskelle omakotitaloja oli istutettu pieni kaistale auringonkukkia, ja tuli jopa hieman tunkeilija olo kuvata niin lähellä toisten koteja.

3. Photoshop paljastus

Kyseisen kuvan lehtiä sain heitellä melko kauan, kunnes tämä ruutu onnistui niin lehtien sijainnin kuin asennonkin puolesta. Tosin yksi vika alkuperäisessä kuvassa oli: liian vähän lehtiä. Päätin lopulta photoshopata toisesta kuvasta lisää lentäviä lehtiä, ja niitä olisi enemmänkin, jos minulla ei olisi ollut hirveä kiire junaan ja olisin malttanut odottaa kuvan julkaisemista, haha.

4. Tekohymy kameralle

Hetki ennen tätä kuvaa ei todellakaan naurattanut. Meillä oli ollut muita suunnitelmia, olimme matkustaneet nähtävyyskohteelle vain todetaksemme että se oli kiinni. Päädyimme harhailemaan tuntemattomalle alueelle ärsyyntyneenä, kunnes huomasin tuon aivan täydellisen kuvausspotin. Vasta kuvien jälkeen lähdettiin hymyssä suin pois 😂 Jälkeen päin naurattaa, miksi tuollaisesta pikku jutusta ylipäätänsä piti pahoittaa mielensä.

5. Vahinkokuva

Kuten otsikko kertoo, ehkä elämäni ainut onnistunut vahinkokuva! Tässä olin juuri siirtämässä hiuksia pois kasvoiltani ja samalla sanomassa kuvaajalle jotakin. Aluksi myös tämänkin kuvan kohdalla oli pientä säätöä: ikkunasta tuleva valo synnytti kasvojeni oikealle puolelle ikävän varjon. Päädyttiin ratkaisemaan ongelma virittelemällä valkoinen lakana viereeni heijastamaan valoa varjopuolelle, mikä oli ihan oma työmaansa, kun lisäkäsiä lakanan pitelemiseen ei ollut tarjolla. Vaivan näkeminen kuitenkin palkittiin lopulta!

Välillä kyllä mietin tosissani, miksi olen valmis näkemään näin suuren vaivan yksittäisen kuvien eteen itsestäni. Toisaalta se kehittää ongelmanratkaisukykyä valokuvaajana, tuo onnistumisen tunteita ja muutenkin kehittää minua alan opiskelijana. Mielenkiintoista onkin nähdä, mihin suuntaan tulen jatkossa kehittymään Instagram-kuvieni suhteen.

Näiden ajatusten saattelemana toivotan teille kaikille ihanaa ystävänpäivää!

Tammikuu puhelimen läpi

1. Tammikuun aamupalat ovat näyttäneet lähes aina samanlaisilta: puuroa, protskujauhe, pähkinöitä, mustikka-mustaherukkajauhetta ja appelsiini. 2. Veljen kanssa Yyterissä - hän ottaa monet blogi- ja instagramkuvani, ja täytyy sanoa että nykyään hän on jo aika hyvä! 3. Huikea muistilappu kaverini ovessa, että oli pakko nappasta siitä kuva 😂. 4. Kävin yhtenä viikonloppuna Porissa, jolloin löysimme tiemme "yllättäen" baariin, heh.



1. Päädyttiin sattumalta eturiviin Nikke Ankaran esiintyessä Kuopion Apteekkarissa, vaikka ei tiedetty kuin muutama biisi - tulipahan ainakin yllättävän hyvä kuva 😂. 2. Yksi päivä matkalla töihin oli niin kaunis sumu, että otin kuvan. Tämä näky pitäisi kyllä tulla vastaan marraskuussa eikä tammikuussa... 3. Baariselfie yhden pitkäaikaisimman ystäväni kanssa, ollaan tunnettu päiväkodista asti ❤️. 4. Leffassakin tuli käytyä puolen vuoden tauon jälkeen!

 

1. Kirjastoelämää. Nyt tammikuussa alkoi graafisen suunnittelun projektityö -niminen kurssi, joka on lähinnä itsenäistä tekemistä. Tykkään ihan hirveästi siitä, sillä saamme tehdä käytännössä mitä vaan kahden kuukauden aikana. Itse teen oman lehden, johon kirjoitan ja valokuvaan kaikki jutut ja teen grafiikan ja taiton. Ehkä paras koulutyö ikinä! 2. Meikitön selfie kun olin erittäin tylsistynyt. 3. Tammikuussa on ollut myös paljon töitä, noin 3 kertaa viikossa opiskeluiden päälle. Onneksi työtehtävät on todella monipuolisia! 4. Picnicin uuniperunasalaatti on ihan parasta, plussat senkin puolesta että proteiinivaihtoehtona on härkis.

Päivitin joululomalla vihdoin 3,5 vuotta vanhvan Samsungini uuteen puhelimeen, ja en voisi olla tyytyväisempi tähän kameraan. Nyt on ihan erilainen fiiliskin näissä kännykkäkuvissa!

Mitä sanotte, puhelinkuvat jatkoon vai ei?

Toteutunut unelma + 3 vinkkiä

Kahdessa viikossa voi ilmeisesti tapahtua vaikka mitä - ainakin kokonaisen unelman verran. Kirjoitin viime postauksessa vuoden 2020 tavoitteistani, ja tulen nyt ilmoittamaan, että yksi kohta listasta on jo saavutettu. Sain nimittäin ensimmäisen oman alani työpaikan valokuvauksen parista! Olen todella innoissani, mutta kieltämättä myös hämmentää ajatus, että juuri minä saan olla se, joka kuvaa ensi kesänä 125 000 lukijan kokoiseen lehteen.

Tästä inspiroituneena halusin tulla jakamaan muutaman hyvän vinkin omien unelmien toteuttamiseen. Niin moni asia on mahdollista, kun antaa sille 100%. Minäkin käytin kymmeniä tunteja hakemukseni kirjoittamiseen, erottuvan CV pohjan tekemiseen taitto-ohjelmalla ja portfolioni kokoamiseen. Lisäksi vielä soittelin perään ja sain sovittua jo puhelimessa haastatteluajan itselleni.

Kolme vinkkiä unelman toteutumiseen:

1. Puhu unelmastasi ääneen. Jos kukaan ei tiedä siitä, kukaan ei voi myöskään auttaa sinua. Usein toisilla ihmisillä on suuri merkitys matkalla tavoitteeseen, joten mitä enemmän puhut, sitä enemmän voit löytää mahdollisuuksia. 

2. Usko itseesi. Moni asia on ajatuksista kiinni, sillä jokainen luo oman todellisuutensa niiden pohjalta. Ajatukset muuttuvat helposti itsensä toteuttaviksi ennusteiksi - kun uskot että tulet epäonnistumaan, käyttäydyt jo ennen koettelemusta epäonnistujana, jolloin takuuvarmasti epäonnistutkin. Sama juttu toimii kuitenkin myös toisinpäin: todellinen menestyjä uskoo onnistuneensa jo ennen kuin on onnistunut.

3. Kirjaa ylös askel askeleelta, miten pääset tavoitteeseesi. Tämä selkeyttää ajatuksesi ja motivaatiosi sekä auttaa keskittymään oikeisiin asioihin kiireisessäkin elämässä. Kun toimintasuunnitelma on tehtynä, tulee myös todennäköisemmin tartuttua toimeen. Vaikka et tietäisikään täysin miten saavuttaa unelmasi, on jo hyvä kirjata lähtökohdat ylös ja aloittaa niistä. Älä kuitenkaan suorita listaa läpi, vaan nauti myös matkasta unelmiasi kohti!

5 x konkreettista lupausta uudelle vuodelle

Terkut sairasvuoteelta (okei, kuulostipa dramaattiselta 😂). Onnistuin tänä vuonna nappaamaan jo itselleni flunssan. Nyt ainakin tuli hyvä sauma pysähtyä hetkeksi miettimään tulevaa vuotta ja tärkeimpiä asioita, joita haluan saavuttaa. Vuosi tulee olemaan tärkeä ura- ja opiskelujuttujen suhteen, mutta ennen kaikkea haluan jatkaa itseni etsimistä ja ystävyyssuhteisiini panostamista. Tässä muutama tärkeä lupaus vuodelle 2020:

Saada oman alan kesätöitä

Haluan ottaa jo ensimmäiset askeleet kohti media-alan uraa ja aloittaa verkostoitumaan alalle. Hihat on jo kääritty tämän suhteen, sillä kahden viikon päästä minulla on työhaastattelu sovittuna unelmien kesätyöpaikkani kanssa!

Aloittaa syksyllä journalismin opinnot

Nyt on jo hetken tuntunut siltä, että olen niin valmis korkeakouluelämään kuin mahdollista! Heti yo kirjoitusten jälkeen ajatus pääsykokeisiin valmentautumisesta ei oikein napannut, mutta nyt 1,5 vuoden kevyemmän opiskelun jälkeen tuntuu että aika on täsmälleen oikea. Helsinki, Turku tai Oulu, täältä tullaan!

Tehdä enemmän ekologisia valintoja

Viime vuonna aloin tosissani opettelemaan ekologisempaa elämää, ja tänä vuonna haluan ehdottomasti jatkaa matkaa - niin paljon on vielä opeteltavaa! Tämä on asia, jossa voi haastaa itseään loputtomasti olemaan parempi versio itsestään, ja siitä minä nautin.

Panostaa elämyksiin

Tänä vuonna keskityn entistä enemmän ystäviin ja elämyksiin. Uskon että sitä kautta saan keskityttyä myös enemmän positiiviseen energiaan ja unohtumattomia asioita tulee tapahtumaan.

Ryhtyä kuukausilahjoittajaksi

Nyt kun käyn säännöllisesti töissä opintojen ohella, tajusin, että miksi ihmeessä en sijoittaisi ylimääräisestä rahastani osaa yhteiseen hyvään? Varsinkin ilmastotyössä haluaisin auttaa myös rahallisesti. Tammikuun agendana on ollutkin eri mahdollisuuksiin tutustumista ja miettimistä, mikä minulle olisi paras vaihtoehto auttaa tässä elämäntilanteessa. 

Näillä muutamilla konkreettisilla lupauksilla laitan vuoteni 2020 käyntiin. Ei siis mitään lupauksia näkyvistä vatsalihaksista tai muusta ulkonäkökeskeisyydestä, joita olisin voinutkin tehdä ennen. Ero nykyisiin lupauksiini on se, että oikeasti uskon niihin. Vilpitön usko on resepti omien tavoitteiden toteutumiseen - silloin tulee tekemään niiden eteen sen, mitä se vaatii. 💛

2019 kuvina

/ aloitin 5 vuoden päiväkirjani kirjoittamisen / täytin 20 vuotta / jakelin ilmaisjakeluja 2 kertaa viikossa / aloitin studio-opinnot koulussa ja tajusin etten tykkää studiotyöskentelystä / itkin lähes joka päivä / koin vartaloahdistusta ja kävin 5 kertaa viikossa salilla / yritin lumilautailla huonolla menestyksellä / vietin illat lähinnä kotona /

 

/ vietin opiskelijavappua vaikken korkeakouluopiskelija vielä olekaan / tutustuin uusiin ihmisiin / irtisanoin itseni lehtien jakelusta ja menin kesäksi Poriin / lähdin reilaamaan ensimmäistä kertaa / rakastuin Amsterdamiin ja Sveitsiin / kävin Versaillesin uskomattomassa palatisissa / vietin hauskan juhannuksen RMJ:llä / tein töitä festareilla /

/ vietin taas ikimuistoisen Pori Jazz -viikon / nukuin pakettiauton takakontissa öitä / kävin 12 paikkakunnalla / meloin mökillä ja Kokemäenjoella / luin paljon kirjoja / juhlittiin Tampereella hyvän ystävän 21 v. synttäreitä / olin Blockfesteilla / palasin elokuussa takaisin Kuopioon kouluun  /

/ jatkoin salilla treenaamista kesätauon jälkeen / aloitin työt Kuopion HopLopissa / olin Hämeenkadun Approilla ja viihdyin muutenkin yöelämässä / aloitin 2 kuukauden työharjoittelun Savon Sanomilla / kävin pelaamassa megazonea ja syömässä työporukan kanssa / olin 18 päivää putkeen töissä / vietin joulun Cap Verdella 8 hengen porukalla /

Tiivistetysti 2019 on ollut täynnä henkistä taistelua ja ihmisenä kasvamista, ajatusmaailman muovautumista ja hioutumista. Se on ollut myös aivan upeita kokemuksia ja mahdollisuuksia, tuntemattomaan hyppäämistä ja itsensä määrittelyä uudelleen. Kulunut vuosi on ollut tähän asti henkisesti yksi rankimmista vuosista, mutta vuoden 2020 minä on nyt paljon vahvempi, ja valmiina ottamaan oman elämänsä ohjat taas käsiin.

Vuosi sinkkuna

Kulunut vuosi 2019 on ollut minulle hyvin erilainen: uuden asuinpaikkakunnan lisäksi lukioaikainen parisuhteeni päättyi viime joulukuussa, ja olin sinkkuna ensimmäistä kertaa sitten oltuani 17 vuotta vanha.

Ensimmäisen vakavan parisuhteen päättyminen toi mukanaan uudenlaisia kasvukipuja. Aluksi tuntui, että menetin osan identiteettiäni eron myötä enkä tiennyt enää kuka minä olen. Olin alkanut huomaamattani määrittelemään itseäni ihmisenä parisuhteeni kautta. Vaikka ero olikin pitkään mietitty, ensimmäiset kuukaudet lähinnä itkin kotona ja kävin läpi jatkuvasti vaihtuvia tunteita. Luopumisen tuska iski välillä jopa fyysisenä pahoinvointina.



Menetin pitkäksi aikaa uskoni ihmisiin ja rakkauteen, mikä oli pahempaa kuin itse ero. En nähnyt toivoa missään. Koko käsitykseni rakkaudesta oli muuttunut, se ei ollutkaan niin taianomaista kuin olin 15-vuotiaana haaveillut. Kuvittelin silloin, että rakkaus on voima, joka voittaa aina kaiken muun. Mutta ei voita. Eikä rakkaus ole niin mustavalkoisen yksiselitteistä.

Koko tätä vuotta on varjostanut eron teema, mutta se on kasvattanut minua ihmisenä ja opettanut todella paljon. En enää vaihtaisi kokemusta mihinkään, vaikka rukoilinkin mielessäni monet kerrat, että joku ottaisi sen tuskan sisältäni pois. Aika, uudet kokemukset ja oma itsetuntemus auttavat eteenpäin, jokaista hieman eri tahtiin, mutta eteenpäin kuitenkin. Kliseinen tosiasia, mitä en kyllä itsekään suostunut kuuntelemaan tunteideni ollessa vielä tuoreita (tässä kohtaa kaverini voisivat todeta "mitä minä sanoin").

Nykyään olen tottunut olemaan yksin. En ole osannut kaivata parisuhdetta tai jotakuta uutta ihmistä vierelleni. Näin on nyt hyvä. Löytääkseni uuden, kaksikymppisen itseni, minun piti luopua hänestä ja muuttaa me minuksi. 

Jouluton joulu

Ei ole ikinä käynyt niin, että jouluaattona heräisin muistamatta mikä päivä on. Paitsi tänä vuonna.

Tällä hetkellä tätä kirjoittaessani istun rantatuolissa tuhansien kilometrien päässä kotoa, Cap Verden saarella. En ole paketoinut yhtäkään lahjaa tai osallistunut muihinkaan jouluhössötyksiin. Ei joulukoristeita, - ruokia tai - biisejä. En ole halunnut ottaa osaa vuoden suurimpaan kulutusjuhlaan, ja näin on tuntunut hyvältä. Ehkä ensi vuonna sitten uusi yritys.

Meidän jouluaatto oli silti ihana. Hotellin buffettiin oli katettu aivan uskomaton tarjoilu aina alkumaljoista lähtien. Muuten päivässäni ei ollut mitään jouluista: luin kirjaa rannalla, kävin uimassa, tein salitreenin ja pelasin pingistä (olen ihan koukussa kyseiseen peliin).

Jatkossa aion myös pitää jouluni lahjattomina. Kokeilin sitä ensimmäistä kertaa tänä vuonna, ja se oli hyvä päätös. En halua ottaa osaa joulun materialismiin, vaan keskittyä itse juhlaan seuraavina vuosina.

Toivottavasti sullakin oli hyvä jouluaatto, vietitpä sitä tai et ❤️