Mielenkiintoisimmat sattumukset interraililla

Viimeistä reilipostausta viedään! Kahden viikon aikana ehti sattua vaikka mitä mielenkiintoista, outoa, hauskaa ja jopa pelottavaa asiaa, ja halusinkin vielä kirjoittaa niistä teille. Enjoy!

Pommiuhka junassa?
Matka Pariisiin ei mennyt ihan niin kuin oltiin suunniteltu - jouduttiin seikkailemaa neljällä eri junalla yhteensä kymmenen tunnin ajan. Kolmannessa junassa istuimme aivan rauhassa, kun juna pysähtyi normaalinoloisesti ja matkustajia alkoi nousta junasta. Kaikki kuulutukset tulivat ranskaksi, joten emme olleet yhtään ajantasalla tilanteesta, kunnes joku nuori nainen tuli sanomaan meille englanniksi, että kaikkien on noustava junasta pois. Ulkona konduktööri huusi vain ranskaksi ohjeita, joten olimme aivan pihalla tilanteesta, mutta lähdimme seuraamaan muita matkustajia ja panikoimme hieman sitä, ettemme edes tienneet missä olimme tai mitä tapahtuu. Yritimme kysellä muilta matkustajilta mitä tapahtuu, mutta kukaan ei oikein vaikuttanut tietävän kunnon vastausta. Paikalle ajoi myös joukko poliiseja, jolloin tajuttiin, että kyseessä tuskin on mikään junan rikkoutuminen. Odoteltiin melkein tunti, kunnes päästiin takaisin junaan, emmekä vieläkään tiedä täysin, mitä tapahtui. Tilanne vaikutti aivan joltain pommiuhkalta... 😅

Tuntemattoman ihmisen kodissa
Olimme varanneet Airbnb-kämpän Sveitsiin, emmekä huomanneet mitään normaalista poikkeavaa ennen kuin saavuimme kohteeseen. Emme tavanneet omistajaa, vaan haimme avaimen postilaatikosta ja menimme kahdestaan sisälle. Aloimme kuitenkin ihmettelemään, kun huomasimme asunnossa olevan muitakin huoneita kuin mitä kuvissa oli ollut, sekä selvästi toisen ihmisen tavaroita. Katsoimmekin omistajan viestit uudelleen tarkemmin ja tajusimme lopulta, että olimme tulleet hänen kotiinsa! Seuraavana päivänä hän palasikin työmatkaltaan ja asustelimme kolmisin loppumatkan ajan. Onneksi hän oli kuitenkin nuori nainen ja mukava sellainen!

Sveitsiläisnaisen kohtaaminen
Sveitsin rajalle päästyämme junamme yllätten hajosi, ja jouduimme vaihtamaan paikallisjuniin. Olimme hieman pihalla tilanteesta, joten päätimme kysyä edessä olevalta keski-ikäiseltä naiselta neuvoa. Hän oli menossa samaan suuntaan kuin mekin, ja pyysi seuraamaan häntä oikeaan junaan. Nainen yllätti meidät aivan täysin ystävällisyydellään, kun hän alkoi juttelemaan meidän kanssa junassa ja tarjosi loput kirsikkansa meille. Hän halusi myös tarjota meille kahvit ja teen, ja kävi hakemassa ne ravintolavaunusta sekä yllätyksenä vielä sveitsiläisen perinneleivoksenkin! Juttelimme niitä näitä naisen kanssa ja hän myös kirjoitti meille listan paikoista, joissa kannattaa käydä koheessamme Zurichissa. Olimme aivan hämmentyneitä naisen ystävällisyydestä, eikä enää edes haitannut aikataulusta myöhästyminen ja junien vaihto! Niin siistiä, miten voikaan kohdata maailmalla niin ihania ihmisiä.

Väärä ovi
Koska noloilta tilanteilta ei voi välttyä, oli sellaisen tapahduttava tälläkin matkalla 😂Olimme juuri saaneet Airbnb kämppämme avaimen ja päässeet asuntoon, joka sijaitsi kerrostalossa. Kun sitten lähdimme ulos tutkimaan kaupunkia, olin jo unohtanut, missä rakennuksessa sijaitsi ulko-ovi (ja koska olin taas niin ajatuksissani, en edes huomannut sitä, vaikka se oli erilainen kuin muut ovet). Kävelin sitten reippaasti talon pohjakerrokseen ja avasin pokkana edessäni olevan oven, joka oli auki. Ei mennyt kuin hetki, kun tajusin, että olin juuri astunut jonkun toisen kotiin! En tiedä miksi ovi oli auki, mutta pelästyin niin että juoksin suoraan ulos mitään sanomatta 😂Ainakin naurut olivat taas taattu.

8000 asukkaan pikkukylä
Pariisin matka ei tosiaan mennyt suunnitellusti, kuten jo kerran totesin - poliisiepisodin takia myöhästyimme jatkoyhteydestämme. Noustuamme takasin junaan jatkoimme vain matkaa miettien mitäköhän tekisimme, emmekä tienneet, että kaikille Pariisiin menijöille oli järjestetty uusi jatkoyhteys. Siitä kuulutettiin tietenkin ranskaksi, joten me vain jatkoimme junassa istuskelua kun meidän olisi pitänyt vaihtaa junaa. Kun konduktööri käveli meidän ohi, kysäisimme häneltä jatkohteyksistä ja hän oli aivan ihmeissään, kun olimme vielä junassa. Jäimme sitten pois pienellä asemalla, johon oli tulossa Pariisiin menevä juna noin tunnin päästä. Meillä oli hirveä nälkä ja lähdimme kiertelemään ulos, eikä mennyt kauaa, kunnes tajuttiin, että koko paikka on aivan kuollut eikä missään näkynyt edes kauppaa. Googlettiin ja kävi ilmi, että koko paikassa asui 8000 ihmistä! Ilman reiliä en olisi ikinä päätynyt sellaiseen Ranskan pikkykylään, ja hauskaa ajatella, että se oli luultavasti elämäni ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun olin siellä.

Kohtaamisia sattumalta
Ulkomailla on aina hauska törmätä toisiin suomalaisiin, emmekä tälläkään kertaa välttyneet siltä! Sillä kuuluisalla 10 tunnin Pariisin matkallamme törmäsimmekin asemalla kahteen suomalaiseen meidän ikäiseen reilaajaan, jotka olivat matkalla myös samaan kohteeseen. Heidän kanssaan jäimmekin kyseiseen pikkukylään tunniksi ja matkustimme lopun matkaa Pariisiin nelistään - oli hauskaa huomata, että yhteisiä tuttujakin löytyi, vaikka asuimme eri paikkakunnilla. Pariisiin päästyemme sanoimmekin heille heipat, mutta ne eivät viimeisiksi sanoiksi jääneet, niin kuin aluksi luulimme. He nimittäin muutamia päiviä sen jälkeen kävelivät meitä vastaan Nizzan rantakadulla aivan sattumalta 😂 Oli siinä taas ihmettelyn aihetta!

Kaikkea sitä voikin tapahtua matkustaessa, ja meidän kesäkuinen reissumme on ollut tapahtumarikkain matkani ikinä. On niin erilaista hypätä rinkan kanssa junaan, kuin varata viikon pakettimatka auringon alta. Suosittelen reissaamaan niin edes kerran elämässä. Ihanaa tiistaita!

Road trip Suomessa ja Kuopion Saanan testaus

Moi! Nyt on palattu takaisin Poriin meidän lyhyeltä neljän päivän road tripiltä valmistautumaan tulevaan Jazzviikkoon. Viime postauksessa kirjoitinkin, ettei meillä ole sen kummallisempaa reittisuunnitelmaa, koska haluttiin lähteä matkaan spontaanisti. Lopulliseksi reitiksi muodostuikin sitten Pori - Vaasa - Lappajärvi - Viitasaari - Kuopio - Jyväskylä - Pori. 

Lähdettiin matkalle pienellä pakettiautolla, jonne takaluukkuun oltiin tehty patjoista peti meille - nukuttiin siis joka yö autossa. Ensimmäinen yö vietettiin Vaasassa, jossa käytiin katsomassa Raippaluodon siltaa ja Vanhan Vaasan raunioita. Toisena päivänä ajettiin Lappajärvelle poiketen matkalla Suomen ainoassa eläinten vanhainkodissa! Paikan nimi on Wanha Markki, ja se oli todella söpö - jotkut eläimet saivat myös kuljeskella vapaasti pihalla 😍. Lappajärvellä kurvattiin pesisstadionin pihaan, sillä käytiin katsomassa kaverimme superpesisjoukkueen kotipeliä, ja illalla velä poikettiin kyläänkin. Yöksi ajettiin Viitasaareen, jossa nukuttiin toinen yö. Kolmantena road trip -päivänä ajoimme Kuopioon, jossa sain esitellä uutta kotikaupunkiani. Käytiin myös kämpälläni tekemässä kunnon ruokaa ja katsastamassa postilaatikkooni (josta löytyikin muutama mukava yllätyslasku...). 

Illan Kuopiossa kruunasi ehdottomasti meidän visiitti juuri avatussa Kuopion Saanassa. Rakastuin paikkaan heti ja ensi kerralla aion ottaa myös bikinit mukaan! Saana on rakennettu järven rannalle, ja sieltä löytyy isot terassit, ravintola, uima-altaita ja saunoja. Tämä jos jokin paikka on itä-Suomen helmiä, jossa kannattaa ehdottomasti käydä!

Saanasta matka jatkui suorinta reittiä Jyväskylään, jossa nukuimme viimeisen yömme reissulla. Ihan Jyväskylän vieressä Laukaalla sijaitsee mielenkiintoinen mesta, Suomen pienin huvipuisto, jota käytiin aamulla ihmettelemässä - kuinka moni muka on kuullut Nokkakiven huvipuistosta? Veikkaan ettei kovin moni 😂. Jyväskylällä käytiin vielä katsastamassa Pandan tehdasmyymälä ja kierreltiin kirpputoreja, kunnes illalla päätettiin lähteä jo takaisin Poriin, jotta saataisiin ottaa perjantai aamu ihan rauhassa ennen Jazzeja. 

Kaiken kaikkiaan meidän road trip oli todella onnistunut, joten sellainen tulee varmaan tehtyä ensi kesänäkin. Suomesta löytyy yllättävän paljon kaikkea mielenkiintoista tutkittavaa, joten kotimaan matkailulle kannattaa ehdottomasti antaa mahdollisuus 💛.

Heinäkuun suunnitelmia

Heippa! Tajusin juuri, että mulla on tasan kuukausi enää lomaa jäljellä, kunnes pitää palata takaisin koulunpenkille ja aloittaa toinen lukuvuosi opinnoissa! Tuntuu super oudolta, vastahan loma alkoi... Veikkaan että heinäkuu menee jopa vielä nopeammin ohi kuin kesäkuu, sillä se on niin täynnä ohjelmaa. 

Heinäkuun ensimmäisen viikonlopun kruunasi Ruisrock, jossa olin itseasiassa ensimmäistä kertaa ikinä! Nyt kun olen päässyt kokemaan festarit itse, en kyllä enää ihmettele, miksi se on joka vuosi loppuunmyyty. Rakastuin ruissiin ihan kunnolla ja seuraavina vuosina on myös pakko päästä paikalle! Tällä kertaa olin töiden puolesta paikalla, mutta mulla sattui olemaan sopivasti perjantaina ja lauantaina aamuvuorot ja vielä tänään sunnuntaina iltavuoro, niin ehdein itsekin yleisön sekaan nauttimaan festareista.

Heti huomenna maanantaina otetaankin sitten hyvän kaverin kanssa pakettiauto alle ja lähdetään pienelle road tripille! Tarkoitus on tulla jo perjantaiksi takaisin, sillä silloin alkaa Pori Jazzit ja samalla myös mun työt siellä. Reittiä ei olla kovin paljoa suunniteltu, sillä halutaan lähteä matkaan spontaanisti. Tiistaina meillä on kuitenkin määränpäänä löytää itsemme Lappajärveltä katsomassa kaverimme pesispeliä, ja siitä suunnataan käymään mun toisessa kotikaupungissa Kuopiossa. Ihanaa nähdä sekin paikka nyt kesällä, kun ei ole koulua!

Ensi perjantaina starttaa sitten vihdoin se Porin odotetuin tapahtuma, Pori Jazzit, jossa pääsenkin tekemään 9 päivän työputkea, heh. Jazzviikkoon mahtuu myös kaverin tuparit ja varmasti myös jokin toinenkin iltavapaa, jolloin pääsee katsomaan ilmaiskonsertteja ja kiertämään itsekin Jazz puistoa. Jazzit on vaan niin parasta aikaa, etten jaksa odottaa, vaikka vähän jännittää miten jaksan sen viikon.

Jazzviikon jälkeen onneksi saa hieman levähtää tästä parin viikon hektisyydestä ja mennä mökille rentoutumaan. Heinäkuun lopulla olisi vielä tarkoitus tehdä pieni retki Ahvenanmaahan ja tutustua saareen pyörän selästä. Ajateltiin aluksi nukkua teltassa, mutta saariston punkkien takia asia on vielä hieman harkinnassa... En ole myöskään käynyt ikinä Ahvenanmaalla, joten upeaa päästä vihdoin tutustumaan siihenkin - siellä on varmasti aivan ihania saaristomaisemia. Tapahtumarikkaan heinäkuun päättääkin sitten lopulta Kirvatsi Jytä, jossa teen vielä kuukauden vikan työvuoron. 

Tänä kesänä halusin hieman enemmän omaa aikaa, joten festarityöt on ollut ihan paras mahdollisuus. Koko kesäkuu oli vapaa, ja nyt heinäkuussa mulla tulee yhteensä 13 työvuoroa, ja elokuulle vielä yksi viikonloppu. Työskentelen siis pienessä kojussa myymässä popcornia, sipsejä, hattaraa, jäähilejuomaa ja muuta sellaista, ja se on oikeasti hauska työ! Välillä jopa unohtaa olevansa töissä, kun lavalle on suora näköyhteys. 

Ihanaa heinäkuuta, toivotaan että päästäisiin tänä kesänä vielä nauttimaan edes muutamasta hellekelistä 💛

Päivä Versaillesin palatsissa

Meidän kesäkuisen Pariisin reissun ehdoton kohokohta oli päivä Versaillesissa! Voisin jopa sanoa, että se on mielestäni koko Pariisin upein nähtävyys, joten sinne kannattaa ehdottomasti poiketa, jos yhtään Pariisiin päin matkustaa. Tai no, ehkei ihan kirjaimellisesti poiketa, sillä siellä saa aikaa kulumaan monta tuntia, ihan niin kuin meilläkin meni. Koko paikka oli aivan käsittämättömän iso, niin iso ettei sitä osannut ymmärtää tai taltitoida kuviin - se pitää nähdä ja kokea itse.
Versaillesiin päästiin todella helposti suoraan metrolla, vaikka etäisyyttä Pariisin keskustaan palatsilla on noin 20 kilometriä. Takaisin mennessä meidän metrokortit eivät kuitenkaan enää käyneet (??), ja jouduttiin ostamaan tiskiltä yksittäisliput, mutta ne maksoivat onneksi vain noin 2 euroa. Versaillesin puutarhaan sai mennä ilmaiseksi, mutta ehdottomasti pitää käydä palatsissa sisällä jos sinne asti matkustaa! En tiedä paljon liput maksavat, sillä Eurooppalaiset nuoret pääsivät sisälle ilmaiseksi henkilöllisyytensä todistaessa, mikä oli ihan super kiva juttu. Turvatarkastukeen kannattaa myös varautua paikan päällä, mutta se ei kestänyt kauaa.

Tuntui, että huoneet palatissa sisällä eivät ikinä loppuneet, eivätkä kaikki paikat edes olleet yleisölle avoinna. Versaillesin palatsi oli täynnä mahtipontisia maalauksia ja kullattuja yksityiskohtia, jotka oikein kiilsivät silmään pistävästi. Koko paikan arvo on varmaan jotain sellaista, mitä minun ei edes kannata yrittää ymmärtää. Tämä jos jokin paikka on koettava kerran elämässä! 

Nyt kun jälkikäteen miettii tuota reissua, on siistiä huomata miten taas yksi unelma on toteutunut. Historia oli koulussa yksi lempi aineistani, ja muistan, kuinka näin ensimmäisen kerran koko paikasta kuvan hissan kirjassa, ja vaikutuin suuresti. Silloin päätin, että joskus haluan nähdä tuon paikan vielä itsekin. En voi myöskään olla miettimättä mitä kaikkea satojen vuosien ajan Versaillessissa on oikeasti tapahtunut - ketä kaikkia siellä on asunut, millaisia ihmissuhdedraamoja yläluokka on selvitellyt kansalta salassa kullattujen aitojen sisäpuolella. Siitähän saisi vaikka kuinka hyvän kirjan tai tv-sarjan kehiteltyä, haha. 

10 inspiroivaa ajatusta elämästä

1. Onnellisuus on sinussa. Vain sinä olet vastuussa siitä, että olet onnellinen - ei ympärillä olevat ihmiset tai menneisyytesi tapahtumat. Onnellisuus on tunnekokemus aivoissasi, jota voit harjoitella tuntemaan enemmän, olit sitten missä elämäntilanteessa tahansa.

2. Toiset ihmiset tulevat elämääsi vain opettaakseen sinulle jotakin tärkeää, ja sitten lähteäkseen pois. Kaikkia ei ole ikinä tarkoitettu jäämään - keskity niihin oikeisiin, jotka kuuluvat vierellesi.

3. Se miten määrittelet onnellisuuden, kertoo sen, kuinka onnellinen voit olla. Jos onnellisuus on sinulle sitä, että saavutat tietyn asian, onnellisuutesi on niin helppoa kuin tavoitteesikin. Määrittele onnellisuuden käsite niin, että sinulla on joka hetki olla syytä onnellinen. Esimerkiksi niin, että olet onnellinen, kun saat olla elossa.

4. Oikeat ihmiset elämässäsi tunnistat siitä, että he hyväksyvät sinut juuri sellaisena kuin olet ja iloitsevat onnistumisistasi. Oikeat ihmiset myös antavat sinulle energiaa, eivät vie sitä.

5. Sinun ei tarvitse tyytyä "ihan hyvään" elämään. Maailmassa on lukemattomasti vaihtoehtoja, ja sinulla on vapaus valita itse mitä sinä todella haluat tehdä.

6. Jos et osaa olla tässä hetkessä onnellinen sellaisena kuin juuri nyt olet, et luultavasti osaa olla onnellinen silloinkaan kun saavutat asettamasi tavoitteen.

7. Ole itsesi paras kaveri. Olet ainoa henkilö, jonka kanssa joudut viettämään koko elämäsi jokaisen hetken. Tutustumalla itseesi ja rakastamalla itseäsi matkastasi tulee paljon parempi.

8. Vain sinulla on oikeus määritellä se, miten tunnet itsesi hyväksi ja kuka sinä olet. Kenellekään muulla ei ole siihen sanomista.

9. Omana itsenä oleminen vie sinut pisimmälle elämässäsi ja juuri siihen suuntaan, mihin sinä oikeasti haluatkin.

10. Ennen kuin voit jakaa omasta kupistasi, sen tulee olla täynnä. Kun asetat itsesi oman elämän ykköseksi, teet samalla palveluksen muille - hyvinvoivana pystyt kaatamaan omasta kupistasi toiselle. 💛

Mitä söin Amsterdamissa -ruokapäiväkirja

Palataan hetkeksi kahden viikon takaiseen Amsterdamin reissuun ruokapäiväkirjan merkeissä! Kuvasin Amsterdamista kahdelta päivältä ruuat joita söin, ja ajattelin, että olisi hauska jakaa ne tänne. Olen ennenkin tehnyt ruokapäiväkirja tyyppisiä postauksia Suomesta, ja ne kyllä eroavat täysin näistä Amsterdamin ruuista. Koen ainakin itse haasteelliseksi syödä ulkomailla ruokaa, josta tulee oikeasti hyvä olo (esim. puuro, ruisleipä, peruna 😂) Haluttiin tällä reissulla syödä myös mahdollisemman halvasti, joten metsästimme tarkkaan ruokapaikkoja sekä syötiin myös jonkun verran epäterveellistä ruokaa. Huomasin myöskin tätä postausta tehdessäni, että Suomessa ruokailurytmini on paljon säännöllisempi sekä syön useammin. Jos ruokapäiväkirja -postaukset muuten kiinnostavat enemmänkin, pääset edellisiin postauksiini tästä ja tästä.

Aamupala - meillä oli tarkoituksena käydä ostamassa aamupala Lidlistä, mutta sinne päästyä se olikin kiinni, joten ei auttanut muu kuin mennä johonkin kahvilaan aamupalalle. Oli ainakin maittava aamun aloitus, kuten kuvasta voi huomata, haha.

Lounas - löydettiin aamupalalettujen vastapainoksi salaattipaikka, jossa syötiin super hyvät salaatit sekä leivät. Caesar- salaatin hinta oli noin 11 euroa ja leipälautasen 5,50€, joka syötiin puoliksi matkakaverini kanssa.

Illallinen - löydettiin hostellin läheltä pizzapaikka, jonne päädyttiin lopulta illalla. Margarita pitsaksi hinta oli aika kallis, hieman yli 10 euroa, mutta se oli sen arvoista - kuvan pizza oli vamaan parasta ruokaa, mitä söin Amsterdamissa! En tiedä kertooko se minusta jotain oleellista, kun ulkomailla paras ruoka mitä syön, on pitsa margarita 😅
Iltapala - söin vielä ennen nukkumaan menoa banaania, mutta jätin sen kyllä kuvaamatta - en usko, että ketään haluaa nähdä kuvaa banaanista hostellin dormissa, hahhah.

Päivä 2. aamupala - päätettiin lähteä piknikille hostellin viereiseen puistoon ja hakea samalla aamupala kaupasta mukaan. Ostettiin leipää, proteiinirahkaa, hedelmiä, banaania sekä appelsiinimehua.

Lounas - etsittiin taas halpaa ruokamestaa, ja päädyttiin paikkaan, jossa sai koota oman pastansa. Omaan annokseen valitsin pastan lisäksi tomaattikastiketta ja tonnikalaa, ja oli kyllä hyvää! Pasta maksoi hieman alle kympin.

Jälkkäri - käytiin A'dam Lookout -nimisessä näköalatornissa, ja ostettiin sieltä jälkkäriä - tuosta browniesta sai pulittaa 6 euroa!

Illallinen - löydettiin toinen hyvä salaattipaikka, jossa salaatit maksoivat vain 8,50€. Jos se Margarita pitsa oli reissun paras ruoka, niin tämä salaatti oli toisteksi paras! Annoksessa oli super hyvää majoneesia, salaattia, vihreitä linssejä, omenaa, tomaattia, porkkanaa sekä krutonkeja.
Iltapala - ennen nukkumaan menoa söin taas jotain pientä, tällä kertaa pähkinöitä.

Sellaisilta näytti kaksi päivää Amsterdamissa ruokailujeni suhteen - kiva olla taas pitkästä aikaa Suomessa, tuttujen ja terveellisten ruokien äärellä. Olen meinaan juuri se tyyppi, joka ravintolan sijasta valitsee mieluummin ne omat kotiruuat ja joka karttaa kaikki vähänkin eksoottisilta kuulostavat ruokapaikat haaveillen niistä suomalaisista perunoista... 😂

Odotukset vs. todellisuus reilillä

Viimeinen päivä interraililla on koittanut, ja siitä tulikin mieleeni tämä hauska postaus idea - kaikki ei tosiaan mene aina niin kuin ajattelee. Kaksi viikkoa muuten hurahti kuin silmänräpäyksessä, ja voisin ihan hyvin kuvitella jääväni tälle reissulle vielä pidemmäksikin aikaa. Tässä kuitenkin muutama juttu, joista odotimme aivan toista:

Odotus: rajan ylityksiä vahditaan tarkasti ja reililiput ja passit tarkistetaan joka junassa.

Todellisuus: vajaat puolissa junissa meiltä tarkistettiin liput, mikä tuntui ihan käsittämättömältä! Matkustettiin myös monta kertaa toiseen maahankin ilman että meiltä kysyttiin mitään lippuja tai passeja. Tuli sellainen fiilis, että aika helposti sitä pystyisi matkustelemaan Euroopassa pummilla (en kuitenkaan suosittele sitä).

Odotus: ei tarvitse muuta kuin valita määränpää ja hypätä junaan reilipassi mukana!

Todellisuus: melkein kaikkiin juniin jouduttiin tekemään etukäteen paikkavaraukset, jotka maksoivat 3-20 euroa riippuen junasta. Onnistuttiin saamaan paikkavaraukset noin 3 päivän ennakolla kaikkiin muihin juniin paitsi Pariisiin meneviin luotijuniin, jotka olivat buukattu täyteen aikoja sitten (päästiin kuitenkin määränpäähän lopulta neljällä eri junalla seikkaillen). Suosittuihin matkakohteisiin siis tarvitsee varata paikat junasta etukäteen, ainakin jos haluaa matkustaa suoralla junayhteydellä. Maiden sisäisiin paikallisjuniin kuitenkin onnistuu hypätä ilman paikkavarausta.

Odotus: keskieuroopan säät kesäkuussa ovat pelkkää hellettä, joten rinkkaan ei tarvitse pakata yhtäkään pitkähihaista.

Todellisuus: Amsterdamissa ja Pariisissa puolet ajasta satoi ja lämpötila oli 15 asteessa, joten sitä pitkähihaista todellakin kaipasi. Matkakaverini jopa kävi ostamassa itselleen hupparin, mutta minä olin niin pihi että sinnittelin pari päivää toppi + takki kombolla. Loppumatkasta saatiin kuitenkin ne helteet, ja onnistuin vielä polttamaankin itseni Sveitsissä.

Odotus: junilla matkustaminen ympäri Eurooppaa on raskasta, vaikeaa ja hidasta.

Todellisuus: junamatkailusta on tullut ihan uusi lempparini! Vaikka välillä joutui tekemään paljon vaihtoja, se ei ollut yhtään vaikeaa tai raskasta, sillä asemilla oli niin selkeät ohjeet raiteille. Nopeus myöskin yllätti meidät, sillä en ole ennen kunnolla tajunnut, kuinka pieniä maita loppujen lopuksi keskieuroopassa on. Pisin välimatkamme koko reissulla oli Pariisi - Nizza väli, joka taittui luotijunan ansiosta 6 tunnissa (näihin 6 tunnin junamatkoihin totuttelin koko viime lukuvuoden, kun ramppasin Kuopio - Pori väliä, haha). Junassa oli myöskin todella mukava matkustaa verrattuna esimerkiksi bussiin tai lentokoneeseen - kulutin aikani lukemalla kirjaa, kirjoitellen blogipostauksia ja ihaillen Euroopan maisemia.

Odotus: Sveitsin vuorilla 2000 metrin korkeudessa tarkenee shortseilla ja topilla, kun alhaalla on + 27 astetta lämmintä.

Todellisuus: kuten arvata saattaa, oli aika kylmät paikat Alppien juurella, haha. No, ainakin ollaan taas kerran viisaampia!

Odotus: nautitaan Nizzan rannalla auringosta kirjoja lukien ja käydään meressä uimassa.

Todellisuus: kun saavuttiin rannalle kirjojemme ja bikiniemme kanssa, tuuli siellä niin paljon, etttei meinattu edes saada rantapyyhkeitä maahan levitettyä. Suomalaisina sisseinä halusimme kuitenkin jäädä rannalle lukemaan niitä kirjoja, mutta uimaan ei sentään uskallettu mennä isojen aaltojen takia. Tuulen lujuudesta kertoo ehkä parhaiten se, että matkakaverini jätski lusikasta lensi naamaani! Ainakin sai nauraa, jos ei muuta. 

Vaikka kaikki ei mennyt aina niin kuin olimme luulleet, interrail oli kuitenkin todella positiivinen kokemus, ja voin suositella sitä lämpimästi! Junamatkailu on paljon antoisampaa kuin lentäminen - oli mielenkiintoisia kohtaamisia ja kommelluksia, sekä nähtiin upeita maisemia, kun juna ajoi eri maiden halki. Tämän reissun aikana vain vahvistui se tunne siitä, etten enää halua lentää Euroopan lentoja, ja myöskin tunne siitä, että haluaisin lähteä opiskelijavaihtoon, kun pääsen opiskelemaan korkeakouluun.