Viime elokuussa päätin vihdoin jättää punaisen lihan lautaseltani pois kokonaan. Asia oli muhinut mielessäni silloin jo noin vuoden, ja omilleen muuttamisen jälkeen se tuntui luontevalta ratkaisulta. Viimeisen lukiovuoteni aikana tein paljon taustatyötä niin perusteiden suhteen kuin ihan käytännön ruokienkin, sillä kotonani ei ikinä tehty kasvisruokaa. Kun aloin kokeilla eri kasvisruokareseptejä, havahduin lopulta siihen, etten muuta ruokaa kokannutkaan. Elokuussa omilleen muuton jälkeen olikin lopulta helppoa luopua kokonaan punaisesta lihasta - nyt olen ollut syömättä sitä noin kolmisen kuukautta.En ole koskaan ollut mikään suurin lihan ystävä, joten en kokenut jääväni mistään paitsi, kun luovuin siitä. Se on ollut tähän asti ehkä jopa liian helppoa - en ole kaivannut lihaa saati tuskin ajatellutkaan sitä. Mielenkiintoista on kuitenkin ollut huomata, että päätöksen tehtyäni myös kanan kulutukseni on laskenut radikaalisti, vaikken siitä suunnitellutkaan luopuvani. Oikeastaan kolmisen kuukautta sitten olin sitä mieltä, etten pystyisi tekemään sitä ikinä, sillä olen aina rakastanut kanaa. Nykyään sama ajatus ei tunnu enää lainkaan mahdottomalta!
En enää voisi kuvittelemaan syöväni lihaa. Kierrän jopa kauppojen lihatiskit kaukaa, sillä ne ällöttävät minua. Ehkä sama ällötys on siirtynyt myös kanaan, sillä en kertakaikkiaan pysty ostamaan kotiin edes yhtä kanapakettia! Nykyään olenkin syönyt kanaa vain ulkona syödessäni - eli aika harvoin, sillä opiskelijabudjetilla ei kauhean montaa kertaa voi nauttia siitä ylellisyydestä.
Vinkiksi voinkin antaa kaikille, jotka miettivät oman ruokavalionsa muuttamista: kaiken ei tarvitse toteutua sormia naupsauttaen. Kun pikku hiljaa esimerkiksi kokkaa kasvisruokaa yhä enemmän ja enemmän, se muuttuu vähitellen pysyväksi tavaksi. Niin ainakin minun kohdallani tapahtui - ja selvästi ollaan menossa koko ajan vieläkin ekologisempia ruokailutottumuksia kohti.
Lähetä kommentti