SOCIAL MEDIA

tiistai 16. heinäkuuta 2019

Mielenkiintoisimmat sattumukset interraililla

interrail1
Interrailkollaasi1 Viimeistä reilipostausta viedään! Kahden viikon aikana ehti sattua vaikka mitä mielenkiintoista, outoa, hauskaa ja jopa pelottavaa asiaa, ja halusinkin vielä kirjoittaa niistä teille. Enjoy!

Pommiuhka junassa?
Matka Pariisiin ei mennyt ihan niin kuin oltiin suunniteltu - jouduttiin seikkailemaa neljällä eri junalla yhteensä kymmenen tunnin ajan. Kolmannessa junassa istuimme aivan rauhassa, kun juna pysähtyi normaalinoloisesti ja matkustajia alkoi nousta junasta. Kaikki kuulutukset tulivat ranskaksi, joten emme olleet yhtään ajantasalla tilanteesta, kunnes joku nuori nainen tuli sanomaan meille englanniksi, että kaikkien on noustava junasta pois. Ulkona konduktööri huusi vain ranskaksi ohjeita, joten olimme aivan pihalla tilanteesta, mutta lähdimme seuraamaan muita matkustajia ja panikoimme hieman sitä, ettemme edes tienneet missä olimme tai mitä tapahtuu. Yritimme kysellä muilta matkustajilta mitä tapahtuu, mutta kukaan ei oikein vaikuttanut tietävän kunnon vastausta. Paikalle ajoi myös joukko poliiseja, jolloin tajuttiin, että kyseessä tuskin on mikään junan rikkoutuminen. Odoteltiin melkein tunti, kunnes päästiin takaisin junaan, emmekä vieläkään tiedä täysin, mitä tapahtui. Tilanne vaikutti aivan joltain pommiuhkalta... 😅

Tuntemattoman ihmisen kodissa
Olimme varanneet Airbnb-kämpän Sveitsiin, emmekä huomanneet mitään normaalista poikkeavaa ennen kuin saavuimme kohteeseen. Emme tavanneet omistajaa, vaan haimme avaimen postilaatikosta ja menimme kahdestaan sisälle. Aloimme kuitenkin ihmettelemään, kun huomasimme asunnossa olevan muitakin huoneita kuin mitä kuvissa oli ollut, sekä selvästi toisen ihmisen tavaroita. Katsoimmekin omistajan viestit uudelleen tarkemmin ja tajusimme lopulta, että olimme tulleet hänen kotiinsa! Seuraavana päivänä hän palasikin työmatkaltaan ja asustelimme kolmisin loppumatkan ajan. Onneksi hän oli kuitenkin nuori nainen ja mukava sellainen!

interrail5 Interrailkollaasi2

Sveitsiläisnaisen kohtaaminen
Sveitsin rajalle päästyämme junamme yllätten hajosi, ja jouduimme vaihtamaan paikallisjuniin. Olimme hieman pihalla tilanteesta, joten päätimme kysyä edessä olevalta keski-ikäiseltä naiselta neuvoa. Hän oli menossa samaan suuntaan kuin mekin, ja pyysi seuraamaan häntä oikeaan junaan. Nainen yllätti meidät aivan täysin ystävällisyydellään, kun hän alkoi juttelemaan meidän kanssa junassa ja tarjosi loput kirsikkansa meille. Hän halusi myös tarjota meille kahvit ja teen, ja kävi hakemassa ne ravintolavaunusta sekä yllätyksenä vielä sveitsiläisen perinneleivoksenkin! Juttelimme niitä näitä naisen kanssa ja hän myös kirjoitti meille listan paikoista, joissa kannattaa käydä koheessamme Zurichissa. Olimme aivan hämmentyneitä naisen ystävällisyydestä, eikä enää edes haitannut aikataulusta myöhästyminen ja junien vaihto! Niin siistiä, miten voikaan kohdata maailmalla niin ihania ihmisiä.

Väärä ovi
Koska noloilta tilanteilta ei voi välttyä, oli sellaisen tapahduttava tälläkin matkalla 😂Olimme juuri saaneet Airbnb kämppämme avaimen ja päässeet asuntoon, joka sijaitsi kerrostalossa. Kun sitten lähdimme ulos tutkimaan kaupunkia, olin jo unohtanut, missä rakennuksessa sijaitsi ulko-ovi (ja koska olin taas niin ajatuksissani, en edes huomannut sitä, vaikka se oli erilainen kuin muut ovet). Kävelin sitten reippaasti talon pohjakerrokseen ja avasin pokkana edessäni olevan oven, joka oli auki. Ei mennyt kuin hetki, kun tajusin, että olin juuri astunut jonkun toisen kotiin! En tiedä miksi ovi oli auki, mutta pelästyin niin että juoksin suoraan ulos mitään sanomatta 😂Ainakin naurut olivat taas taattu.

interrail2

8000 asukkaan pikkukylä
Pariisin matka ei tosiaan mennyt suunnitellusti, kuten jo kerran totesin - poliisiepisodin takia myöhästyimme jatkoyhteydestämme. Noustuamme takasin junaan jatkoimme vain matkaa miettien mitäköhän tekisimme, emmekä tienneet, että kaikille Pariisiin menijöille oli järjestetty uusi jatkoyhteys. Siitä kuulutettiin tietenkin ranskaksi, joten me vain jatkoimme junassa istuskelua kun meidän olisi pitänyt vaihtaa junaa. Kun konduktööri käveli meidän ohi, kysäisimme häneltä jatkohteyksistä ja hän oli aivan ihmeissään, kun olimme vielä junassa. Jäimme sitten pois pienellä asemalla, johon oli tulossa Pariisiin menevä juna noin tunnin päästä. Meillä oli hirveä nälkä ja lähdimme kiertelemään ulos, eikä mennyt kauaa, kunnes tajuttiin, että koko paikka on aivan kuollut eikä missään näkynyt edes kauppaa. Googlettiin ja kävi ilmi, että koko paikassa asui 8000 ihmistä! Ilman reiliä en olisi ikinä päätynyt sellaiseen Ranskan pikkykylään, ja hauskaa ajatella, että se oli luultavasti elämäni ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun olin siellä.

Kohtaamisia sattumalta
Ulkomailla on aina hauska törmätä toisiin suomalaisiin, emmekä tälläkään kertaa välttyneet siltä! Sillä kuuluisalla 10 tunnin Pariisin matkallamme törmäsimmekin asemalla kahteen suomalaiseen meidän ikäiseen reilaajaan, jotka olivat matkalla myös samaan kohteeseen. Heidän kanssaan jäimmekin kyseiseen pikkukylään tunniksi ja matkustimme lopun matkaa Pariisiin nelistään - oli hauskaa huomata, että yhteisiä tuttujakin löytyi, vaikka asuimme eri paikkakunnilla. Pariisiin päästyemme sanoimmekin heille heipat, mutta ne eivät viimeisiksi sanoiksi jääneet, niin kuin aluksi luulimme. He nimittäin muutamia päiviä sen jälkeen kävelivät meitä vastaan Nizzan rantakadulla aivan sattumalta 😂 Oli siinä taas ihmettelyn aihetta!

Interrailkollaasi3

Kaikkea sitä voikin tapahtua matkustaessa, ja meidän kesäkuinen reissumme on ollut tapahtumarikkain matkani ikinä. On niin erilaista hypätä rinkan kanssa junaan, kuin varata viikon pakettimatka auringon alta. Suosittelen reissaamaan niin edes kerran elämässä. Ihanaa tiistaita!
perjantai 12. heinäkuuta 2019

Road trip Suomessa ja Kuopion Saanan testaus

KuopionSaana7 KuopionSaana1 KuopionSaana4 Moi! Nyt on palattu takaisin Poriin meidän lyhyeltä neljän päivän road tripiltä valmistautumaan tulevaan Jazzviikkoon. Viime postauksessa kirjoitinkin, ettei meillä ole sen kummallisempaa reittisuunnitelmaa, koska haluttiin lähteä matkaan spontaanisti. Lopulliseksi reitiksi muodostuikin sitten Pori - Vaasa - Lappajärvi - Viitasaari - Kuopio - Jyväskylä - Pori. 
Lähdettiin matkalle pienellä pakettiautolla, jonne takaluukkuun oltiin tehty patjoista peti meille - nukuttiin siis joka yö autossa. Ensimmäinen yö vietettiin Vaasassa, jossa käytiin katsomassa Raippaluodon siltaa ja Vanhan Vaasan raunioita. Toisena päivänä ajettiin Lappajärvelle poiketen matkalla Suomen ainoassa eläinten vanhainkodissa! Paikan nimi on Wanha Markki, ja se oli todella söpö - jotkut eläimet saivat myös kuljeskella vapaasti pihalla 😍. Lappajärvellä kurvattiin pesisstadionin pihaan, sillä käytiin katsomassa kaverimme superpesisjoukkueen kotipeliä, ja illalla velä poikettiin kyläänkin. Yöksi ajettiin Viitasaareen, jossa nukuttiin toinen yö. Kolmantena road trip -päivänä ajoimme Kuopioon, jossa sain esitellä uutta kotikaupunkiani. Käytiin myös kämpälläni tekemässä kunnon ruokaa ja katsastamassa postilaatikkooni (josta löytyikin muutama mukava yllätyslasku...). 
KuopionSaana6

Illan Kuopiossa kruunasi ehdottomasti meidän visiitti juuri avatussa Kuopion Saanassa. Rakastuin paikkaan heti ja ensi kerralla aion ottaa myös bikinit mukaan! Saana on rakennettu järven rannalle, ja sieltä löytyy isot terassit, ravintola, uima-altaita ja saunoja. Tämä jos jokin paikka on itä-Suomen helmiä, jossa kannattaa ehdottomasti käydä!

KuopionSaana2Saanasta matka jatkui suorinta reittiä Jyväskylään, jossa nukuimme viimeisen yömme reissulla. Ihan Jyväskylän vieressä Laukaalla sijaitsee mielenkiintoinen mesta, Suomen pienin huvipuisto, jota käytiin aamulla ihmettelemässä - kuinka moni muka on kuullut Nokkakiven huvipuistosta? Veikkaan ettei kovin moni 😂. Jyväskylällä käytiin vielä katsastamassa Pandan tehdasmyymälä ja kierreltiin kirpputoreja, kunnes illalla päätettiin lähteä jo takaisin Poriin, jotta saataisiin ottaa perjantai aamu ihan rauhassa ennen Jazzeja. 
Kaiken kaikkiaan meidän road trip oli todella onnistunut, joten sellainen tulee varmaan tehtyä ensi kesänäkin. Suomesta löytyy yllättävän paljon kaikkea mielenkiintoista tutkittavaa, joten kotimaan matkailulle kannattaa ehdottomasti antaa mahdollisuus 💛.
sunnuntai 7. heinäkuuta 2019

Heinäkuun suunnitelmia

kukkapelto1Heippa! Tajusin juuri, että mulla on tasan kuukausi enää lomaa jäljellä, kunnes pitää palata takaisin koulunpenkille ja aloittaa toinen lukuvuosi opinnoissa! Tuntuu super oudolta, vastahan loma alkoi... Veikkaan että heinäkuu menee jopa vielä nopeammin ohi kuin kesäkuu, sillä se on niin täynnä ohjelmaa. 
Heinäkuun ensimmäisen viikonlopun kruunasi Ruisrock, jossa olin itseasiassa ensimmäistä kertaa ikinä! Nyt kun olen päässyt kokemaan festarit itse, en kyllä enää ihmettele, miksi se on joka vuosi loppuunmyyty. Rakastuin ruissiin ihan kunnolla ja seuraavina vuosina on myös pakko päästä paikalle! Tällä kertaa olin töiden puolesta paikalla, mutta mulla sattui olemaan sopivasti perjantaina ja lauantaina aamuvuorot ja vielä tänään sunnuntaina iltavuoro, niin ehdein itsekin yleisön sekaan nauttimaan festareista.
Heti huomenna maanantaina otetaankin sitten hyvän kaverin kanssa pakettiauto alle ja lähdetään pienelle road tripille! Tarkoitus on tulla jo perjantaiksi takaisin, sillä silloin alkaa Pori Jazzit ja samalla myös mun työt siellä. Reittiä ei olla kovin paljoa suunniteltu, sillä halutaan lähteä matkaan spontaanisti. Tiistaina meillä on kuitenkin määränpäänä löytää itsemme Lappajärveltä katsomassa kaverimme pesispeliä, ja siitä suunnataan käymään mun toisessa kotikaupungissa Kuopiossa. Ihanaa nähdä sekin paikka nyt kesällä, kun ei ole koulua!
Ensi perjantaina starttaa sitten vihdoin se Porin odotetuin tapahtuma, Pori Jazzit, jossa pääsenkin tekemään 9 päivän työputkea, heh. Jazzviikkoon mahtuu myös kaverin tuparit ja varmasti myös jokin toinenkin iltavapaa, jolloin pääsee katsomaan ilmaiskonsertteja ja kiertämään itsekin Jazz puistoa. Jazzit on vaan niin parasta aikaa, etten jaksa odottaa, vaikka vähän jännittää miten jaksan sen viikon.
Jazzviikon jälkeen onneksi saa hieman levähtää tästä parin viikon hektisyydestä ja mennä mökille rentoutumaan. Heinäkuun lopulla olisi vielä tarkoitus tehdä pieni retki Ahvenanmaahan ja tutustua saareen pyörän selästä. Ajateltiin aluksi nukkua teltassa, mutta saariston punkkien takia asia on vielä hieman harkinnassa... En ole myöskään käynyt ikinä Ahvenanmaalla, joten upeaa päästä vihdoin tutustumaan siihenkin - siellä on varmasti aivan ihania saaristomaisemia. Tapahtumarikkaan heinäkuun päättääkin sitten lopulta Kirvatsi Jytä, jossa teen vielä kuukauden vikan työvuoron. 
kukkapelto2Tänä kesänä halusin hieman enemmän omaa aikaa, joten festarityöt on ollut ihan paras mahdollisuus. Koko kesäkuu oli vapaa, ja nyt heinäkuussa mulla tulee yhteensä 13 työvuoroa, ja elokuulle vielä yksi viikonloppu. Työskentelen siis pienessä kojussa myymässä popcornia, sipsejä, hattaraa, jäähilejuomaa ja muuta sellaista, ja se on oikeasti hauska työ! Välillä jopa unohtaa olevansa töissä, kun lavalle on suora näköyhteys. 

Ihanaa heinäkuuta, toivotaan että päästäisiin tänä kesänä vielä nauttimaan edes muutamasta hellekelistä 💛
tiistai 2. heinäkuuta 2019

Päivä Versaillesin palatsissa

versailles3 versailleskollaasi versailles2_1

Meidän kesäkuisen Pariisin reissun ehdoton kohokohta oli päivä Versaillesissa! Voisin jopa sanoa, että se on mielestäni koko Pariisin upein nähtävyys, joten sinne kannattaa ehdottomasti poiketa, jos yhtään Pariisiin päin matkustaa. Tai no, ehkei ihan kirjaimellisesti poiketa, sillä siellä saa aikaa kulumaan monta tuntia, ihan niin kuin meilläkin meni. Koko paikka oli aivan käsittämättömän iso, niin iso ettei sitä osannut ymmärtää tai taltitoida kuviin - se pitää nähdä ja kokea itse.
Versaillesiin päästiin todella helposti suoraan metrolla, vaikka etäisyyttä Pariisin keskustaan palatsilla on noin 20 kilometriä. Takaisin mennessä meidän metrokortit eivät kuitenkaan enää käyneet (??), ja jouduttiin ostamaan tiskiltä yksittäisliput, mutta ne maksoivat onneksi vain noin 2 euroa. Versaillesin puutarhaan sai mennä ilmaiseksi, mutta ehdottomasti pitää käydä palatsissa sisällä jos sinne asti matkustaa! En tiedä paljon liput maksavat, sillä Eurooppalaiset nuoret pääsivät sisälle ilmaiseksi henkilöllisyytensä todistaessa, mikä oli ihan super kiva juttu. Turvatarkastukeen kannattaa myös varautua paikan päällä, mutta se ei kestänyt kauaa.

versailles4 versailleskollaasi2 versailles1 versailleskollaasi3 Tuntui, että huoneet palatissa sisällä eivät ikinä loppuneet, eivätkä kaikki paikat edes olleet yleisölle avoinna. Versaillesin palatsi oli täynnä mahtipontisia maalauksia ja kullattuja yksityiskohtia, jotka oikein kiilsivät silmään pistävästi. Koko paikan arvo on varmaan jotain sellaista, mitä minun ei edes kannata yrittää ymmärtää. Tämä jos jokin paikka on koettava kerran elämässä! 
Nyt kun jälkikäteen miettii tuota reissua, on siistiä huomata miten taas yksi unelma on toteutunut. Historia oli koulussa yksi lempi aineistani, ja muistan, kuinka näin ensimmäisen kerran koko paikasta kuvan hissan kirjassa, ja vaikutuin suuresti. Silloin päätin, että joskus haluan nähdä tuon paikan vielä itsekin. En voi myöskään olla miettimättä mitä kaikkea satojen vuosien ajan Versaillessissa on oikeasti tapahtunut - ketä kaikkia siellä on asunut, millaisia ihmissuhdedraamoja yläluokka on selvitellyt kansalta salassa kullattujen aitojen sisäpuolella. Siitähän saisi vaikka kuinka hyvän kirjan tai tv-sarjan kehiteltyä, haha. 
torstai 27. kesäkuuta 2019

10 inspiroivaa ajatusta elämästä

Sveitsikollaasi

1. Onnellisuus on sinussa. Vain sinä olet vastuussa siitä, että olet onnellinen - ei ympärillä olevat ihmiset tai menneisyytesi tapahtumat. Onnellisuus on tunnekokemus aivoissasi, jota voit harjoitella tuntemaan enemmän, olit sitten missä elämäntilanteessa tahansa.

2. Toiset ihmiset tulevat elämääsi vain opettaakseen sinulle jotakin tärkeää, ja sitten lähteäkseen pois. Kaikkia ei ole ikinä tarkoitettu jäämään - keskity niihin oikeisiin, jotka kuuluvat vierellesi.

3. Se miten määrittelet onnellisuuden, kertoo sen, kuinka onnellinen voit olla. Jos onnellisuus on sinulle sitä, että saavutat tietyn asian, onnellisuutesi on niin helppoa kuin tavoitteesikin. Määrittele onnellisuuden käsite niin, että sinulla on joka hetki olla syytä onnellinen. Esimerkiksi niin, että olet onnellinen, kun saat olla elossa.

Sveitsi5

4. Oikeat ihmiset elämässäsi tunnistat siitä, että he hyväksyvät sinut juuri sellaisena kuin olet ja iloitsevat onnistumisistasi. Oikeat ihmiset myös antavat sinulle energiaa, eivät vie sitä.

5. Sinun ei tarvitse tyytyä "ihan hyvään" elämään. Maailmassa on lukemattomasti vaihtoehtoja, ja sinulla on vapaus valita itse mitä sinä todella haluat tehdä.

6. Jos et osaa olla tässä hetkessä onnellinen sellaisena kuin juuri nyt olet, et luultavasti osaa olla onnellinen silloinkaan kun saavutat asettamasi tavoitteen.

7. Ole itsesi paras kaveri. Olet ainoa henkilö, jonka kanssa joudut viettämään koko elämäsi jokaisen hetken. Tutustumalla itseesi ja rakastamalla itseäsi matkastasi tulee paljon parempi.

Sveitsi3

8. Vain sinulla on oikeus määritellä se, miten tunnet itsesi hyväksi ja kuka sinä olet. Kenellekään muulla ei ole siihen sanomista.

9. Omana itsenä oleminen vie sinut pisimmälle elämässäsi ja juuri siihen suuntaan, mihin sinä oikeasti haluatkin.

10. Ennen kuin voit jakaa omasta kupistasi, sen tulee olla täynnä. Kun asetat itsesi oman elämän ykköseksi, teet samalla palveluksen muille - hyvinvoivana pystyt kaatamaan omasta kupistasi toiselle. 💛
maanantai 24. kesäkuuta 2019

Mitä söin Amsterdamissa -ruokapäiväkirja

Palataan hetkeksi kahden viikon takaiseen Amsterdamin reissuun ruokapäiväkirjan merkeissä! Kuvasin Amsterdamista kahdelta päivältä ruuat joita söin, ja ajattelin, että olisi hauska jakaa ne tänne. Olen ennenkin tehnyt ruokapäiväkirja tyyppisiä postauksia Suomesta, ja ne kyllä eroavat täysin näistä Amsterdamin ruuista. Koen ainakin itse haasteelliseksi syödä ulkomailla ruokaa, josta tulee oikeasti hyvä olo (esim. puuro, ruisleipä, peruna 😂) Haluttiin tällä reissulla syödä myös mahdollisemman halvasti, joten metsästimme tarkkaan ruokapaikkoja sekä syötiin myös jonkun verran epäterveellistä ruokaa. Huomasin myöskin tätä postausta tehdessäni, että Suomessa ruokailurytmini on paljon säännöllisempi sekä syön useammin. Jos ruokapäiväkirja -postaukset muuten kiinnostavat enemmänkin, pääset edellisiin postauksiini tästä ja tästä.
Amsterdam2
Aamupala - meillä oli tarkoituksena käydä ostamassa aamupala Lidlistä, mutta sinne päästyä se olikin kiinni, joten ei auttanut muu kuin mennä johonkin kahvilaan aamupalalle. Oli ainakin maittava aamun aloitus, kuten kuvasta voi huomata, haha.
ruokakollaasi1 Lounas - löydettiin aamupalalettujen vastapainoksi salaattipaikka, jossa syötiin super hyvät salaatit sekä leivät. Caesar- salaatin hinta oli noin 11 euroa ja leipälautasen 5,50€, joka syötiin puoliksi matkakaverini kanssa.
ruoka3 Illallinen - löydettiin hostellin läheltä pizzapaikka, jonne päädyttiin lopulta illalla. Margarita pitsaksi hinta oli aika kallis, hieman yli 10 euroa, mutta se oli sen arvoista - kuvan pizza oli vamaan parasta ruokaa, mitä söin Amsterdamissa! En tiedä kertooko se minusta jotain oleellista, kun ulkomailla paras ruoka mitä syön, on pitsa margarita 😅
Iltapala - söin vielä ennen nukkumaan menoa banaania, mutta jätin sen kyllä kuvaamatta - en usko, että ketään haluaa nähdä kuvaa banaanista hostellin dormissa, hahhah.
ruoka4 Päivä 2. aamupala - päätettiin lähteä piknikille hostellin viereiseen puistoon ja hakea samalla aamupala kaupasta mukaan. Ostettiin leipää, proteiinirahkaa, hedelmiä, banaania sekä appelsiinimehua.
ruokakollaasi2 Lounas - etsittiin taas halpaa ruokamestaa, ja päädyttiin paikkaan, jossa sai koota oman pastansa. Omaan annokseen valitsin pastan lisäksi tomaattikastiketta ja tonnikalaa, ja oli kyllä hyvää! Pasta maksoi hieman alle kympin.
Jälkkäri - käytiin A'dam Lookout -nimisessä näköalatornissa, ja ostettiin sieltä jälkkäriä - tuosta browniesta sai pulittaa 6 euroa!
IMG_4114_1 Illallinen - löydettiin toinen hyvä salaattipaikka, jossa salaatit maksoivat vain 8,50€. Jos se Margarita pitsa oli reissun paras ruoka, niin tämä salaatti oli toisteksi paras! Annoksessa oli super hyvää majoneesia, salaattia, vihreitä linssejä, omenaa, tomaattia, porkkanaa sekä krutonkeja.
Iltapala - ennen nukkumaan menoa söin taas jotain pientä, tällä kertaa pähkinöitä.

Sellaisilta näytti kaksi päivää Amsterdamissa ruokailujeni suhteen - kiva olla taas pitkästä aikaa Suomessa, tuttujen ja terveellisten ruokien äärellä. Olen meinaan juuri se tyyppi, joka ravintolan sijasta valitsee mieluummin ne omat kotiruuat ja joka karttaa kaikki vähänkin eksoottisilta kuulostavat ruokapaikat haaveillen niistä suomalaisista perunoista... 😂
torstai 20. kesäkuuta 2019

Odotukset vs. todellisuus reilillä

nizza2
Viimeinen päivä interraililla on koittanut, ja siitä tulikin mieleeni tämä hauska postaus idea - kaikki ei tosiaan mene aina niin kuin ajattelee. Kaksi viikkoa muuten hurahti kuin silmänräpäyksessä, ja voisin ihan hyvin kuvitella jääväni tälle reissulle vielä pidemmäksikin aikaa. Tässä kuitenkin muutama juttu, joista odotimme aivan toista:


Odotus: rajan ylityksiä vahditaan tarkasti ja reililiput ja passit tarkistetaan joka junassa.

Todellisuus: vajaat puolissa junissa meiltä tarkistettiin liput, mikä tuntui ihan käsittämättömältä! Matkustettiin myös monta kertaa toiseen maahankin ilman että meiltä kysyttiin mitään lippuja tai passeja. Tuli sellainen fiilis, että aika helposti sitä pystyisi matkustelemaan Euroopassa pummilla (en kuitenkaan suosittele sitä).

Odotus: ei tarvitse muuta kuin valita määränpää ja hypätä junaan reilipassi mukana!

Todellisuus: melkein kaikkiin juniin jouduttiin tekemään etukäteen paikkavaraukset, jotka maksoivat 3-20 euroa riippuen junasta. Onnistuttiin saamaan paikkavaraukset noin 3 päivän ennakolla kaikkiin muihin juniin paitsi Pariisiin meneviin luotijuniin, jotka olivat buukattu täyteen aikoja sitten (päästiin kuitenkin määränpäähän lopulta neljällä eri junalla seikkaillen). Suosittuihin matkakohteisiin siis tarvitsee varata paikat junasta etukäteen, ainakin jos haluaa matkustaa suoralla junayhteydellä. Maiden sisäisiin paikallisjuniin kuitenkin onnistuu hypätä ilman paikkavarausta.
nizza1 Odotus: keskieuroopan säät kesäkuussa ovat pelkkää hellettä, joten rinkkaan ei tarvitse pakata yhtäkään pitkähihaista.

Todellisuus: Amsterdamissa ja Pariisissa puolet ajasta satoi ja lämpötila oli 15 asteessa, joten sitä pitkähihaista todellakin kaipasi. Matkakaverini jopa kävi ostamassa itselleen hupparin, mutta minä olin niin pihi että sinnittelin pari päivää toppi + takki kombolla. Loppumatkasta saatiin kuitenkin ne helteet, ja onnistuin vielä polttamaankin itseni Sveitsissä.

Odotus: junilla matkustaminen ympäri Eurooppaa on raskasta, vaikeaa ja hidasta.

Todellisuus: junamatkailusta on tullut ihan uusi lempparini! Vaikka välillä joutui tekemään paljon vaihtoja, se ei ollut yhtään vaikeaa tai raskasta, sillä asemilla oli niin selkeät ohjeet raiteille. Nopeus myöskin yllätti meidät, sillä en ole ennen kunnolla tajunnut, kuinka pieniä maita loppujen lopuksi keskieuroopassa on. Pisin välimatkamme koko reissulla oli Pariisi - Nizza väli, joka taittui luotijunan ansiosta 6 tunnissa (näihin 6 tunnin junamatkoihin totuttelin koko viime lukuvuoden, kun ramppasin Kuopio - Pori väliä, haha). Junassa oli myöskin todella mukava matkustaa verrattuna esimerkiksi bussiin tai lentokoneeseen - kulutin aikani lukemalla kirjaa, kirjoitellen blogipostauksia ja ihaillen Euroopan maisemia.
nizza3 Odotus: Sveitsin vuorilla 2000 metrin korkeudessa tarkenee shortseilla ja topilla, kun alhaalla on + 27 astetta lämmintä.

Todellisuus: kuten arvata saattaa, oli aika kylmät paikat Alppien juurella, haha. No, ainakin ollaan taas kerran viisaampia!

Odotus: nautitaan Nizzan rannalla auringosta kirjoja lukien ja käydään meressä uimassa.

Todellisuus: kun saavuttiin rannalle kirjojemme ja bikiniemme kanssa, tuuli siellä niin paljon, etttei meinattu edes saada rantapyyhkeitä maahan levitettyä. Suomalaisina sisseinä halusimme kuitenkin jäädä rannalle lukemaan niitä kirjoja, mutta uimaan ei sentään uskallettu mennä isojen aaltojen takia. Tuulen lujuudesta kertoo ehkä parhaiten se, että matkakaverini jätski lusikasta lensi naamaani! Ainakin sai nauraa, jos ei muuta. 

Vaikka kaikki ei mennyt aina niin kuin olimme luulleet, interrail oli kuitenkin todella positiivinen kokemus, ja voin suositella sitä lämpimästi! Junamatkailu on paljon antoisampaa kuin lentäminen - oli mielenkiintoisia kohtaamisia ja kommelluksia, sekä nähtiin upeita maisemia, kun juna ajoi eri maiden halki. Tämän reissun aikana vain vahvistui se tunne siitä, etten enää halua lentää Euroopan lentoja, ja myöskin tunne siitä, että haluaisin lähteä opiskelijavaihtoon, kun pääsen opiskelemaan korkeakouluun.
torstai 13. kesäkuuta 2019

Pariisin plussat ja miinukset

1 2
Nyt on Amsterdamin lisäksi myös Pariisi nähty, ja tällä hetkellä olen matkalla Nizzaan! Oltiin kaksi kokonaista päivää Pariisissa, ja vaikka siellä olikin paljon kaikkea ihanaa nähtävää, niin ne kaksi päivää olivat kyllä ihan riittävät ainakin minulle. En ihastunut Pariisiin niin kuin ihastuin Amsterdamiin, joten ajattelinkin listata kaupungin plussat ja miinukset. 

Miinukset:

- englannin kielisten tekstien puuttuminen useassa paikassa: tämä oli todella ärsyttävää! Ei osattu kumpikaan Ranskaa, joten välillä oltiin aivan pihalla. Jotenkin on outoa, että miljoonien turistien kaupungissa edes juna-asemalla ei ole englanninkielisiä kylttejä.

- kaupungin tunnelma: en tiedä olimmeko väärässä paikassa, mutta Pariisista puuttui mielestämme tunnelma kokonaan. Ilman nähtävyyksiä se olisi ollut vain kaupunki muiden joukossa, eikä mitään sen ihmeempää. Sen takia en välttämättä enää edes palaisi sinne, nyt kun olen nähnyt minua kiinnostavat nähtävyydetkin.

- metrolippujen hinnat: maksettiin neljän päivän lipuista aika suolainen hinta, nimittäin 39 euroa. Ostettiin aluksi 2 päivän liput sinä iltana kun saavuttiin, sillä luultiin, että liput ovat voimassa 2 vuorokautta ostohetkestä. Oikeasti ne menivätkin päivien mukaan, joten meiltä meni hukkaan yksi kokonainen päivä, ja jouduttiin lopulta ostamaan uudet kahden päivän liput.

- nähtävyyksien kaukainen sijainti toisistaan: onneksi meillä oli metroliput, sillä nähtävyydet sijaitsivat useiden kilometrien päässä toisistaan, mikä oli meille täysin yllätys!

- englannin osaamattomuus: monet onneksi osasivat englantia, mutta välillä tuli tilanteita, joissa vastapuoli ei osannut yhtään puhua englantia. Esimerkiksi nuori nainen junassa yritti selittää ranskaksi ja elekielellä minulle, ettei pistorasia toimi, sillä hän ei osannut englantia. Jäi jotenkin ihmetyttämään, miten nykymaailmassa jotkut Eurooppalaiset eivät oikeasti osaa sanoa perus juttuja englanniksi.
3 4 5
Plussat:

+ ihmiset: ranskalaiset yllättivät meidät todella auttavaisuudellaan ja kohteliaisuudellaan! Vastaan tuli monta tilannetta, joissa meitä tultiin auttamaan vaikka ei edes pyydetty. Esimerkiksi yksi mies tuli näyttämään meille reitin metrolle kun oltiin vähän pihalla ja monet ihmiset pysähtyivät auttamaan metrokorttiemme kanssa, kun ei päästy porteista läpi. Versaillesissa taas työntekijä tarjoutui ottamaan meistä yhteiskuvia, kun huomasi miten otimme toisistamme kuvia.

+ metroliikenteen helppous ja nopeus: suhattiin 2 päivää metrolla ympäri Pariisia, sillä se oli niin helppoa! Ei tarvinnut myöskään katsoa aikatauluja mistään, sillä metroa meni ihan koko ajan. Pisin aika mitä "jouduimme" odottamaan oli 2 minuuttia.

+ ilmainen sisäänpääsy Versaillesin palatsiin Eurooppalaisille nuorille: liput olisivat maksaneet muutaman kympin, joten tämä kyllä ilahdutti ja paljon! Muutenkin se paikka oli niin käsittämättömän upea ja iso, että voin suositella ihan jokaiselle käymään siellä, jos vain on mahdollista.

+ ekoruokakaupat: näitä en ollutkaan ennen nähnyt, mutta oli kyllä positiivinen yllätys! 

+ kauniit nähtävyydet: käytiin katsomassa Eiffel torni, Notre Dame, Riemukaari, Palais Royal, Louvre sekä Versaillesin palatsi ja puutahra, eikä voi muuta sanoa kuin vau! Pariisissa ainakin riittää kauniita nähtävyyksiä, jos ei muuta.
6 7
maanantai 10. kesäkuuta 2019

10 x poimintaa Amsterdamin reissusta

amsterdam2
Nyt on reilin ensimmäinen kohde nähty, ja tällä hetkellä matkustamme junalla kohti Pariisia. Vaikka oltiin Amsterdamissa vain kaksi päivää ja yksi ilta, niin pakko sanoa, että ihastuin paikkaan ja sen rentoon fiilikseen täysin - joskus haluan vielä palata pidemmäksi aikaa. Reili on muutenkin alkanut todella hyvin ja kaikki on sujunut mutkattomasti tähän asti, ellei lasketa sitä, että perjantai-iltana etsittiin tunti hostellia sateessa, kun matkakaverini luki vahingossa karttaa väärin... Sen jälkeen sainkin tämän reissun kartturin roolin, haha.
Listasin tähän postaukseen muutamia huomioita, faktoja ja tarinoita Amsterdamin reissultamme:
amskollaasi3 1. Ensimmäisenä päivänä meinasin jo jäädä pyörän alle, kun en osannut yhtään hahmottaa pyöräilykaistoja. Oli niin outoa, että kävellessä suojatien yli piti katsoa ensin autot ja sitten vielä pyörätkin. Paras päätös viikonlopulle oli kuitenkin vuokrata itsekin pyörät, sillä niillä pääsi liikkumaan kaikkein kätevimmin - en kyllä yhtään ihmettele, miksi Amsterdam on pyöräilykaupunki! Lopulta olin myös itse se, joka raivosi niille kävilijöille, jotka olivat vahingossa eksyneet pyöräilykaistoille. Onneksi ketään ei kuitenkaan ymmärtänyt suomea, haha. 

2. Kanaaliristeilyllä meille kerrottiin, että joka viikko kanaaliin tippuu auto - enkä kyllä edes ihmettele. Autot oli parkkeerattu todella lähelle kanaalien reunoja, eikä missään näkynyt edes aitoja. Jos autoja tippuu yksi viikossa, niin pyöriä varmaan sitten senkin edestä.

3. Käytiin maailman ensimmäisessä prostitoitujen museossa, joka sijaitsi luonnollisesti punaisten lyhtyjen alueella, mikä jo itsessään oli mielenkiintoinen kokemus. Sieltä sai muistoksi myös nuo kuvat, jotka näkyvät alemmassa kollaasissa.
amskollaasi6 4. Coca Cola oli aivan super kallista ruokapaikoissa: 0,3-pullosta sai pulittaa yli 3 euroa! Tietenkin juuri silloin iski se pahin cola himo...

5. Nukuttiin kolme yötä dormissa, eli jaetussa huoneessa, mikä jännitti meitä  aluksi aika paljon. Huoneessa oli 14 sänkypaikkaa, eikä meillä ollut mitään hajua, millaisia ihmisiä sinne tulee nukkumaan. Nyt kuitenkin voin sanoa, että kokemus oli todella positiivinen! Yöt saatiin hyvin nukuttua, eikä ketään häiriköinyt tai käyttäytynyt muutenkaan epämiellyttävästi. Jos ei kuitenkaan omaa niin hyviä unenlahjoja kuin minä, kannattaa ehkä varautua korvatulppien kanssa, jottei herää ihmisten tulemisiin ja menemisiin.

6. Ihmeteltiin koukkuja, jotka roikkuvat talojen katoista, kunnes kanaaliristeilyllä saatiin tietää niiden olevan muuttamista varten. Tavarat joudutaan kuljettamaan ikkunoiden kautta, sillä vanhoissa taloissa portaikot ovat niin kapeita.
amsterdam3 7. Kunnon ruokakauppoja ei meinannut sitten löytyä millään ydin keskustan läheltä. Löytyi vain pieniä mini markettaja, joiden hyllyt olivat kattoon asti täynnä erilaisia kannabis-leivoksia sekä muutamia banaaneja ja sipsipusseja. Löydettiin onneksi kovan etsinnän jälkeen hieman syrjempää Jumbo-niminen ruokakauppa, mutta ihmettelyksi kyllä jää, missä ihmeessä amsterdamilaiset käyvät ruokaostoksillaan.

8. Kävin keinumassa Euroopan korkeimmassa keinussa, joka sijaitsi 100 metrin korkeudella A'dam lookout -nimisessä näköalatornissa. Kuulostaa ehkä pelottavalta, muttei se ollut, sillä keinu sijaitsi turvallisesti rakennuksen reunalla, eikä mennyt edes kovin kovaa. Hauskaa se oli silti, ainakin sellaiselle, joka nauttii korkeista paikoista!
amskollaasi2 9. Jos johonkin meni hermot, niin tavaroiden säilyttämiseen tallelokeroissa. Monta kertaa kävi niin, että kun oli tunkenut jonkin tavaran visusti rinkkaan ja lukinnut kaapin oven, tajusikin tarvitsevan sitä - ja eikun kaapille säätämään uudelleen. Onneksi meillä on Pariisissa hotelli varattuna, niin ei tarvitse enää säilyttää tavaroita kaapeissa, mitä luksusta.

10. Hotellimme lähellä oli iso puistoalue, jossa linnut meinasivat tulla päällemme levitettyämme lammen vierelle piknik eväämme. Pääsin ottamaan yhdestä linnusta kuvankin todella läheltä, eikä se näyttänyt kiinnittävän huomiota siihen ollenkaan. Puistossa vaelsi myös jonkun verran söpöjä koiria ilman omistajaa. Näytti ihan siltä, että niillä olisi ollut jotkut seurantapannat kaulassa - hyvä kysymys onkin, että miksi. Onko amsterdamilaiset niin laiskoja lenkittämään koiriaan?
amskollaasi7 Tällä hetkellä junamme kulkee Belgiassa ja lähestymme Ranskan rajaa. Vielä olisi kaksi vaihtoa, jotta pääsemme Pariisiin - toivottavasti emme mokaa niitä 😂 Palaillaan reilipostauksen kanssa viimeistään taas silloin, kun matkustamme torstaina Nizzaan!
tiistai 4. kesäkuuta 2019

Lentämisen synnyttämä ristiriita

minäheinikossa6 Tänä vuonna olen menossa kahdelle eri matkalle, joten lentoja minulle kertyy vuoden sisään yhteensä neljä kappaletta. Se on minulle enemmän kuin minään viime vuonna, ja näin ympäristötietoisena podenkin siitä hieman huonoa omaatuntoa. Viimeisen vuoden aikana olen kerännyt paljon tietoa ilmastonmuutoksesta ja kestävästä kehityksestä sekä tehnyt töitä muuttaakseni elämäntapaani - olen pudottanut kuluttamiseni minimiin, muuttanut ruokailutottumukseni, lopettanut vaatteiden ostamisen uutena ja alkanut harjoittelemaan zero waste elämäntapaa. On kuitenkin iso Mutta, ja välillä tuntuu, että se tekee kaikki muut tekoni merkityksettömiksi. Olen nimittäin tämän vuoden aikana nyt tuplannut lentojeni määrän, ja se jos mikä tuntuu pahalta ristiriidalta sisälläni.
minäheinikossa Matkailu on minulle se asia, mitä haluan tehdä elämässäni, enkä tarkoita nyt mitään viikon lomapakettia etelään hotellin uima-altaalle, vaan seikkailua eri paikoissa ja reppureissaamista. Aineellisesta omaisuudesta luopuminen tai roskien mahduttaminen lasipurkkiin on ihan helppoa verrattuna siihen, että luopuisin matkustamisesta. Toki ilman lentämistäkin pääsisi vaikka ja mihin, ja matkustamiseen ilman lentokonetta haluankin tulevaisuudessa panostaa. Itseasiassa yksi suurimmista haaveistani ja tavoitteistani olisikin tehdä maailmanympäri matka ilman lentokonetta (en valitettavasti ole vielä löytänyt sitä matkustuskumppania). Olen kuitenkin sen verran itsekäs, että matkustamisesta ja sen tuomista kokemuksista en halua luopua, mutta haluan aktiivisesti etsiä parempia tapoja matkustaa. Suomessa ja pohjoismaissakin on todella paljon nähtävää, joten haluan ehdottomasti suosia matkustamista lähelle käyttäen esimerkiksi junaa. Tällä hetkellä minua inspiroi todella paljon Maatapitkin Facebook ryhmä - ehkä joku päivä minäkin lähden vielä fillaroimaan ympäri Eurooppaa.
minäheinikossa3 Vähintä mitä voin nyt kuitenkin tehdä kun lennot ovat varattuina, on kompensoida ne. Haluan kuitenkin sanoa, että lentojen kompensointi ei ole mikään ratkaisu. Kompensointi on ehkä jopa hieman harhaanjohtava sana, sillä siitä saa käsityksen, että ne muutamat puut, joiden istutukseen lahjoittaa rahansa, mitätöisivät lennoista aiheutuvat päästöt ja ympäristöhaitat. Pelkään jopa sitä, että ihmiset ostavat itselleen hyvän omatunnon kompensoimalla lentojaan, eivätkä edes mieti sitä, että he voisivat vähentää turhaa lentämistä. Mielestäni kuitenkin mahdollisuus kompensointiin on todella hyvä juttu, jos tiedostaa, ettei se tee lentämisestä yhtään sen hyväksyttävämpää.

Klikkasin itseni Finnairin sivuille, ja ostin 20 eurolla biopolttoainetta Euroopan lennolle. Mielestäni olisi tärkeää tukea biopolttoaineen käyttöä, sillä se on sen verran kalliimpaa, ettei sitä käytetä, vaikka se vähentäisikin lennon CO2 -päästöjä noin 60-80 prosentilla. Toivon, että näistä pienistä kuluttajien teoista syntyisi vielä jotain suurta, ja tulevaisuudessa biopolttoainetta edes käytettäisiin ensisijaisesti lentokoneissa. Sen 20 euron kun vielä voisi laittaa paljon turhempaankin asiaan.

Vuonna 2020 en aio lentää neljä kertaa, vaan suosia lähimatkakohteita. Esimerkiksi matka Pietariin junalla Helsingistä kestää vain neljä tuntia, eikä Norjaan, Ruotsiin tai Tanskaakaan tarvitsisi lentää, ja niistäkin maista löytyisi vaikka mitä mielenkiintoista tutkittavaa. Olen päättänyt, että ensi vuoteen mahtuu vain yksi lomamatka lentäen, mutta pyrin välttämään silti senkin. Jopa Kiinaan pääsisi junalla, joten ei tässä tarvitse panikoida sitä, että joutuisi lopettamaan matkustamisen, jos lopettaisi lentämisen. Ja olen muuten ihan varma, että se junamatka Kiinaan olisi paljon hauskempi ja antoisampi reissu, kuin lentokoneella tehty. 
perjantai 31. toukokuuta 2019

Valokuvauksen opiskelu ammattikoulussa

viinilasi1 Nyt kun ensimmäinen vuosi valokuvaajan opintoja on takana, ajattelin tulla kirjoittamaan hieman enemmän opinnoista sekä jakamaan muutaman kuvankin, jotka olen ottanut koulun aikana.
Tutkinnon nimi, jota suoritan, on kuvallisen ilmaisun toteuttaja. Valokuvaaja nimikkeellä tutkintoa ei siis ole, mikä on aika hämäävää. Se on kuitenkin ihan perusteltua, sillä kuvallisen ilmaisun osaamisalalle kuuluu valokuvauksen lisäksi graafinen linja sekä ihan perinteinen kuvataide. Kannattaa kuitenkin olla tarkkana tutkintoon hakiessa, mitä linjoja koululla on tarjolla - kun itse hain keväällä 2018, vain kahdessa koulussa oli tarjolla nimenomaan valokuvauksen erikoistumislinja.
Ensimmäinen puoli vuotta meillä oli koulussa pakollisia opintoja, joiden jälkeen vasta valittiin erikoistumislinjat. Opiskeltiin siis vähän kaikkea ja aivan perusteista lähtien: valokuvausta, videokuvausta ja editointia, taitto-ohjelman käyttöä, taidehistoriaa ja ihan sitä perinteistä kuvataidetta. Vaikka vihasinkin niitä kuviksen tunteja (😂), mielestäni oli hyvä, että käytiin aluksi media-alan yleisiä opintoja. Itse en ollut ikinä kuullutkaan mistään InDesign -ohjelmasta, mistä innostuin ihan super paljon. Valitsinkin sitten yhden graafisen suunnittelun kurssin ensi vuodelle, sillä linjojen välillä hyppiminen on mahdollista, toki osaamispisteiden mukaisesti (ne eivät saa ylittää 180 pisteen rajaa).
ruutuTammikuussa meillä alkoi lopulta valokuvauksen erikoistumisopinnot, ja aloitettiin heti studiotyöskentely ihan alkeista. Minulla ei ollut minkäänlaista kokemusta studiosta, joten valopäät, triggerit, softboxit, valotusmittarit ja ihan kaikki oli aivan uutta. Välillä meni hermotkin, kun esimerkiksi keikkasetin kokoaminen ei millään meinannut mennä muistiini. Tämän viimeisen puolen vuoden aikana olemme harjoitelleet studiohenkilökuvausta, tuotekuvausta, dokumentaristista kuvausta, mustavalkokuvien tekemistä (sekin oli paljon monimutkaisempi juttu, kuin mitä luulin), lisävalon käyttämistä, sopimusten laatimista sekä valokuvauksen tekniikkaa ja kameran toimintaa syvällisemmin. Myös Photoshopin opiskelu aloitettiin perusteellisesti, mutta pakko sanoa, ettei minusta ainakaan ole vielä tämän puolen vuoden aikana kuoriutunut mitään Photoshop-taiteilijaa, sillä ohjelmassa on niin lukemattoman paljon opeteltavaa.
Koen, että tämän lukuvuoden aikana olen kehittynyt paljon valokuvauksessa ja vihdoin myös oivaltanut, mistä valokuvaamisessa on todella kyse. Päähäni on taottu miljoona kertaa sitä, etten ota kuvia, vaan teen valokuvan (uskokaa tai älkää, tässä on erittäin suuri ero!).  Ensimmäisen vuoden pakolliset opinnot antoivat todella hyvän pohjan valokuvaajan ammattiin, ja nyt vihdoin saimme valita seuraavalle vuodelle omien kiinnostusten mukaan valinnaiset tutkinnonosat. Opintoja voi painottaa oman valinnan mukaan esimerkiksi vaikka lehtikuvaukseen, valokuvataiteeseen, studiokuvaukseen tai mainoskuvaukseen. Itselläni ei ollut mitään tiettyä polkua mitä haluaisin kulkea, joten valitsin sieltä täältä kiinnostavimpia kursseja.
ruokakuva Uskon ainakin oman kokemuksen perusteella, että tutkinto antaa hyvät valmiudet valokuvauksen maailmaan ja monipuoliselle perusosaamiselle. Hyvää valokuvaajaa koulu ei silti voi tehdä kenestäkään, sillä se on lopulta vain itsestä kiinni, millaiseksi valokuvaajaksi kehittyy.
Itselle valokuvausopinnot ammattikoulussa on ollut positiivinen kokemus, joten voin kyllä suositella niitä alasta kiinnostuneille. Miksei vaikka jopa välivuoden ajaksikin, jos ei muuta tekemistä keksi. Uskon, että opinnoista on hyötyä, jos hakee taide- tai media-alan korkeakouluihin - itselle ainakin media-ala on avautunut ihan uudella tavalla tämän vuoden aikana, ihan jo vain sen takia, että on oppinut perusteet alan yleisempien ohjelmien käytöstä. Ei kyllä todellakaan ole kaduttanut, että lähdin Kuopioon asti opiskelemaan!