SOCIAL MEDIA

sunnuntai 31. toukokuuta 2020

Hyvästit Kuopiolle

2 Kollaasi1


Kahden vuoden asustelu Kuopiossa tuli tänään päätökseen, enkä voi olla itkemättä lausetta kirjoittaessani. Rintaa puristaa ja ahdistaa kun edes mietin, etten enää ikinä voi palata Puijonlaakson maailman ihanimpaan kämppääni metsän ja järven viereen. En enää päivittäin suhaile edes takaisin bussilinjalla 6 tai kuule ympärilläni puhuttavan hauskankuuloista murretta. Olen aika yllättynyt, miten hyvin sopeuduin kuopiolaiseksi niin nopeasti. Oikeastaan en ole edes vielä tajunnut, ettei mun koti ole enää siellä. Ikävä on jo nyt.


4

Tuntuu, että Kuopio jätti lähtemättömän jäljen muhun. Rakastuin sen korkeana kohoaviin havumetsiin, joka kulman takana sijaitseviin järviin, suuriin siltoihin, kallionkielekkeisiin ja mäkiseen maastoon (toisaalta aloin vihaamaan pyöräilyä). Se kaikki oli jotain ihan uutta merenrantakaupunkilaiselle. Ehkä joskus vielä ostan mökin itselleni Kallaveden rannalta.

Viimeisen kahden vuoden aikana olen kasvanut myös henkisesti eniten koko elämäni aikana. Identiteettini ja maailmankuvani ovat hiotuneet ja olen ottanut täyden vastuun omasta elämästäni. Isäni kiteytti hyvin: "kaksi vuotta sitten kuskasin kiukuttelevan teinin Kuopioon, ja nyt hain sieltä aikuisen tyttären". Ei tässä vieläkään taideta ihan aikuisia olla, mutta ero on aika huikea lukioaikoihin.

Ensi syksyllä muutan taas uuteen kaupunkiin etsimään uusia seikkailuja, mutta nyt on koko kesä edessä Porissa. Siitä aion nauttia.

Kollaasi2

Teen vielä erikseen postauksen mun opinnoista Kuopiossa, joten palaillaan xx

Lähetä kommentti